Kyrkösjärvessä on yli 30 saarta ja luotoa, mutta vain yhdellä niistä on nimi. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) myötämielellä annoimme nimet Kyrkösjärven saarille. Nimiä tarvittiin 20 kilometrin mittaiselle vesielämysreitille, joka pystyttiin kesällä 2018.

Alla on ilmakuva Kyrkösjärvestä, johon on merkitty kahdeksan osakartan paikat. Nämä löytyvät rullaamalla sivua alas.

Koko Kyrkösjärvi.png

Alla näkyy Kyrkösjärven pohjoisin osa - Kyrkösselkä.

A1. Niemi, jonka päälle Kyrkösjärven melontakeskus rakentuu on (Tulle Törmän ehdotuksesta) Häjyniemi!

A2. Vesivoimalan lahti on (vesisuunnittelija Unto Hutun ehdotuksesta) vesivoimalan rakentamisen aikaisen sähkölaitoksen  johtajan Veikko Puutosen mukaan Puutosenlahti

A3. Pohjoisin pikku saari on Salonsaari.

A4. Rannan vieressä oleva pikku saari, jossa on penkki ja koju on Vierisaari.

A5. Toinen kojullinen pikku saari on vanhaa Suutarinhakkoos-merkintää soveltaen Suutarinsaari.

A6. Tämä saari on näillä paikkeilla kulkeneen Sepänpolun mukaan Sepänsaari.

A7. Tämä pikkusaari on Koskelosaari, pohjoisin lintusaarista.

A8. Nämä matalat turvesaaret ovat vanhaa Perkiönmäen merkintää soveltaen Perkiönsaaria.

A9. Pruukinrannan pikkuinen pyöreä keinosaari on yksinkertaisesti Pruukinsaari.

Osakartta A.png

Etelän puolella tulee vastaan Kyrkösjärven Kurkku. Sitä vartioi peräti yhdeksän pikkusaaren ryhmä, jolle annettiin yhteisnimeksi Lintusaaret, koska linnut pesivät ja vierailevat niissä mielellään. Hanna Ristimäki mietti saarille lintunimet. Valittuja lintunimiä ehdottivat myös Hilkka Mustila, Terhi Niemistö ja Hintsan perhe. (Tarkistetaan vielä keväällä 2018, mitkä saaret ovat paikalla.) 

B1. Tämä muita isompi kalliosaari on Joutsensaari.

B2. Pohjoisin pikku luoto on Sorsapuska.

B3. (Tämä puska on kai uinut muualle.)

B4. Tämä pieni luoto on Sipikivi.

B5. ja B6: Vierekkäiset kalliot ovat Lokkikalliot eli Iso lokki ja Pikkulokki

B7. Luodoista suurin on Haapanaluoto.

B8. Eteläisin luoto on Uikkuluoto.

B9. Tämä komea kivi saa (Terhi Niemistön ehdotuksesta) nimeksi Isohäjy.

B10.  Niinpä pienemmän luodon nimeksi tulee (myös Terhin ehdotuksesta) Pikkuhäjy.

B11. Aivan rannassa oleva saari on (kalastajienkin käyttämän nimen mukaan) Telkkäsaari.

Osakartta B.png

Sitten edetään Rengonselän puolelle. Sen pohjoislaidalla on suoranta, jonka luoteiskulmassa piilee Järvilaavu. Koskihäjyt rakensivat kesällä 2012 Järvilaavulle johtavat 30 metrin pitkospuut ja pikku laiturin.

(C1. Tämä saari ei ollutkaan pysyvää sorttia, vaan se on kellunut keväällä 2018 jo uuteen paikkaan, kohti koillista. Niinpä siitä ei tulekaan Kurkkusaari, vaan se saa jonkin tilapäisnimen ja -kyltin, joita on varattu kelluville saarille.)

C2. Järvilaavun edustalla on Kantosaari.

C3. Tämä matala saarelma on tällä paikalla aikaisemmin olleen Laitanevan mukaan Laitasaari.

C4. Tämän jännittävän lahden nimi on Elämyslahti. Sen elämyksiin kuuluvat suosokkelo ja tervahauta.

Osakartta C.png

Kun läntistä rantaa edetään kohti etelää, tulee vastaan erittäin lintuinen ja ruovikkoinen saari, jolle löytyi vanhasta kartasta nimeksi Malkasaari. Paikalla oli tuo nimi jo silloin, kun se oli mäki keskellä Isonevaa.

D1. Tämä pieni saari on Rantasaari. 

D2. Ja tässä on hiihtäjistä ja Latulaavusta muistuttava Latusaari.

D3. Tämä erikoisen muotoinen kivi on Alasinkivi.

Osakartta D.png

Kun läntistä pengertä jatketaan etelään, on edessä ehkä koko Kyrkösjärven lintuisin saari ja sen pikkusisko. Niiden oikealla puolella on Sevon voimalan laituri, johon melojan on oikein hyvä nousta. 

E1  ja E2: Nämä kaksi matalaa saarta ovat (Terhi Niemistön ehdottamat) Höyhensaaret eli Pikku Höyhensaari ja Iso Höyhensaari.

Osakartta E.png

Sitten tullaan hyvin mielenkiintoiselle alueelle. Alla näkyvässä F-osassa pilkottaa Kyrkösjärven toistaiseksi ainoa kartassa nimetty saari, Perämäki. Sen pohjoispuolella on kuuden pienen saaren ryhmä, joka nimettiin Kalasaariksi, koska tämä on järven parasta kalastusaluetta. Jukka Ahlberg mietti nimet saarille.

F1 Ryhmän pieni pohjoinen saari on Kuhasaari.

F2 Tämän saaren kaakkoisrannalla on mukava taukopaikka muutamalle melojalle: Ahvensaari.

F3 Mielenkiintoisen muotoinen matala  saari, joka olisi pienen raivauksen jälkeen hyvinkin käyttökelpoinen ties vaikka mihin: Haukisaari.

F4 Keskimmäinen saari on Madesaari.

F5 Hyvin persoonallinen korkea saari, jonka rinteessä on puinen rakennelma ja päällä olevalla tasanteella epävirallinen nuotiopaikka, saa nimekseen Kalasaari. (Kirkkotie-hanke kaavailee saarelle parin vuoden tähtäimellä kirkkoveneen rantautumispaikkaa ja kummelia.)

F6 Saariryhmän eteläisin pikku yksilö on Salakkasaari.

F7  Rannan puolella on matalien turvesaarien sokkelo, jonka yhteisnimi on  (Hannu Tuomiston ehdotuksesta) Kahlaajasaaret, koska niille laskeutuu kevällä ja syksyllä runsaasti kahlaajia.

Osakartta F.png

Perämäen ympärillä on joukko paikkoja, jotka selvästi kaipaavat nimeä.

G1 Saaren länsipuolella on saari, jota voisi luulla Perämäen niemeksi, mutta kyllä se on itsenäinen saari. Se on siis Peräsaari. 

G2 Saaren eteläpuolella on kaunis lahti, jolle voisi antaa oman nimen. Se on Perälahti.

G3 Perämäki-saaren ja tekojärven penkereen välissä on kapea, mutta täysin melontakelpoinen salmi. Sehän on Peräsalmi.

(G4 Tätä kapeaa lahtea ei ehkä kannata nimetä.)

G5 Järven itärannalla on saari, joka saa vielä yhden kalanimen. Se on Lohisaari.

G6 Tämän lähes piilossa olevan lahden tuntumassa elää EU: n luontodirektiivin suojaama lummelampikorento. Niinpä paikan nimeksi tulee Korentolampi.

Osakartta G.png

Kyrkösjärven eteläpuolella on kaksi perättäistä lahtea, jotka syntyivät, kun pengertä varten kaivettiin soraa. Paikan nimi oli ennen kaivamista Hautamäki. Nyt se saa (vesistösuunnittelija Unto Hutun ehdotuksesta) tekojärven rakentajien nimiä.

H1  Tähän loppuu kolme kilometriä pitkä keinouoma, josta Seinäjoen vedet johdetaan Rengon padon kohdalta Kyrkösjärveen. Sehän on Rengon kanava.

H2 Kyrkösjärven kaakkoiskulmassa on mökkiä varten ruopattu lahdelma. Mökin omistajan suku valitsi nimeksi Matinlahti

H3 Tämä niemi on vesirakentaja Jouko Nisulan mukaan Joukonniemi.

H4 Kanavasta pääsee pujahtamaan pienelle lahdelle, joka on Kyrkösjärven rakennuspäällikkö Aarne Sirénin mukaan Aarnenlahti.

H5 Kapean salmen takana aukeaa toinenkin lahti, joka saa nimensä vastaava mestari Aulis Alamäeltä: Auliksenlahti.

H6 Lahden perukalla on isojen kivien hallitsema pieni saari, jonka meloja pystyy kiertämään. Kyrkösjärven työpäällikkö Seppo Herralan ja vesi-insinööri Seppo J. Saaren mukaan tämä on Seppojensaari.

Osakartta H.png

Seilaaville turvesaarille on varattu nippu nimiä (ehdottajina Leo Stolt, Minna Peltonen, Esa Hirvilammi ja Jukka Kontkanen), joita voi merkitä kartalle nuppinastoin ja itse saarille pikku kyltein: Kulkuri, Vaeltaja, Seilanti, Uusi-Seilanti, Rutakko ja Kyrköönen.

Kesällä 2018 vesielämysreitin opasteet viedään paikalleen. Sen jälkeen ajatukset ja niiden perustelut lähtetään Kotukselle, joka harkitsee, voisiko osan nimistä virallistaa.

Meillä on monipuolinen kotijärvi! Siitä tulee vielä kiinnostavampi nimillä ja melottavalla luontopolulla. Alla on kotus-otus, josta Hanna Ristimäki nappasi kuvan Kyrkösjärven melontaretkellä kesällä 2015.

11217681_10205345378699559_1157807398459974806_n.jpg