Kyrkösjärvessä on yli 30 saarta ja luotoa, mutta vain yhdellä niistä on nimi. Ja sekin on Perämäki!

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) luvalla annamme nimet Kyrkösjärven saarillle. Nimiä tarvitaan 20 kilometrin mittaiselle järviluontopolulle, joka pystytetään syyskesällä 2018.

Alla on ilmakuva Kyrkösjärvestä, johon on merkitty kahdeksan osakartan paikat. Nämä löytyvät rullaamalla sivua alas.  Osa nimistä on jo valittu, osa on vielä hautumassa. Voit ottaa asiaan kantaa osoitteessa anssi.orrenmaa@nic.fi (tai soita 050 352 1114).

Alla näkyy Kyrkösjärven pohjoisin osa - Kyrkösselkä. Nimiehdotuksia kaivataan seuraaville paikoille:

A1. Niemi, johon rakentuu Kyrkösjärven melontakeskus on HäjyNiemi! (Tulle Törmän ehdotus)

A2. Pitäisköhän vesivoimalan ja sairaalan kohdassa olevalle lahdelle antaa nimi? (Kansalaisehdotus: Vesa-lahti = vesivoimala-sairaala) (Vesirakentaja Unto Hutun ehdotus: Puutosenlahti, sähkölaitoksen silloisen johtajan Veikko Puutosen mukaan)

A3. Pohjoisin pikku saari näkyy hyvin melontakeskuksestakin. Mikähän nimeksi? (Kansalaisehdotuksia: Soikio, Kokko, Melasaari, Salonsaari)

A4. Mikä olisi nimeltään tämä saari, jossa on penkki ja pieni koju? (Kansalaisehdotus: Saarelma, Evässaari)

A5. Ja tässä on toinenkin kojullinen pikku saari (kansalaisehdotuksia: Aitosaari, Kanervasaari).

A6. Näiden matalien turvesaarten nimeksi annettiin Höyhensaaret. (Terhi Niemistön ehdotus)

A7. Tässä on vielä yksi pikkusaari. (Kansalaisehdotus: Ellinsaari)

A8. Entä millä nimellä kutsuttaisiin Pruukinrannan pikkuista pyöreää saarta?  (Kansalaisehdotuksia: Auringonlasku, Ukko, Patruunan  leporanta, Huiloos, Ahti, Sammakkosaari) 

Etelän puolella tulee vastaan Kyrkösjärven Kurkku, jota vartioi peräti yhdeksän pienen luodon ryhmä, jolle annettiin yhteisnimeksi Lintuluodot., koska linnut pesivät ja vierailevat niissä mielellään. Hanna miettii joka luodolle oman nimen.

B1. Tämä kalliosaari ei kuulu pikku luotojen ryhmään, vaan ansaitsee oman nimen.

B2. Pohjoisin luoto (kansalaisehdotus: Kotkankari)

B3. Seuraava luoto (kansalaisehdotuksia: Lokkien kivi)

B4. Sitä seuraava 

B5. Tämä on pienempi kahdestä vierekkäisestä luodosta

B6. Ja tämä on luotoparin isompi kaveri

B7. Luodoista suurin 

B8. Eteläisin luoto

B9. Tämä on niin komea kivi, että se saa nimeksi Isohäjy. (Terhi Niemistön ehdotus)

B10.  Niinpä pienemmän puolukkaisen luodon nimeksi tulee Pikkuhäjy. (Taas Terhi Niemistö)

B11. Ja yksi luoto on vielä aivan rannassa. (Kalastajien käyttämä nimi: Telkänpönttosaari.)

Sitten edetään Rengonselän puolelle. Sen pohjoislaidalla on soinen ranta, jonka luoteiskulmassa piilee Järvilaavu. Koskihäjyt rakensivat kesällä 2012 Järvilaavulle johtavat 30 metrin pitkospuut ja niiden päähän pikku laiturin.

C1. Tämä saari on ilmiselvästi Kurkkusaari, koska se on Kurkussa ja lähellä on kurkkuja kasvattava kasvihuone. (ehdottaja Tommi Kilpiö)

C2. Mikä olisi nimeltään Järvilaavun edustalla oleva saari? (kansalaisehdotus: Matta, Havuluoto)

C3. Entä tämä matala saarelma? (kansalaisehdotus: Siirtihe, Savusaaret)

C4. Tämän jännittävän lahden nimeksi annettiin Elämyslahti. Sen elämyksiin kuuluu suosokkelo, tervahauta ja epävirallinen taukopaikka.

Kun läntistä rantaa edetään kohti etelää, tulee vastaan erittäin lintuinen ja ruovikkoinen saari, jolle löytyi vanhasta kartasta nimeksi Malkasaari. Paikalla oli tuo nimi jo silloin, kun se oli mäki keskellä Isonevaa.

D1. Mutta mikä olisi tämän pienen saaren nimi? (kansalaisehdotuksia: Ilmarinen, Tikkasaari, Pieni rantasaari, Utusaari. Seilanti, Uusi-Seilanti)

D2. Aivan samat kysymykset koskevat myös tätä saarta. (kansalaisehdotukset; Lemminkäinen, Kreeta, Iso rantasaari, Umpisaari, Kyrkos, Viitasammakkosaari)

D3. Tässä on erikoisen muotoinen kivi, jolle voisi antaa oman nimen. (Ehdotus: Paasikivi, Kaukaluoto, Naulankanta)

Kun läntistä pengertä jatketaan etelään, on edessä ehkä koko Kyrkösjärven lintuisin saari ja sen pikkusisko. Niiden oikealla puolella on Sevon voimalan laituri, johon melojan on oikein hyvä nousta. Selvityksen alla on, voisiko sen merkitä reitin pysähdyspaikaksi.

E1  Mikä nimeksi tälle pienelle ruovikkoiselle lintusaarelle? (kansalaisehdotuksia; Käkönen, Mukulasaari)

E2 Entä sen paljon suuremmalle eteläiselle isoveljelle? (Kansalaisehdotuksia: Pajamaja, Hanhonen, Koirasaari)

Sitten tullaan hyvin mielenkiintoiselle alueelle. Alla näkyvässä F-osassa pilkottaa Kyrkösjärven toistaiseksi ainoa kartassa nimetty saari, Perämäki. Sen pohjoispuolella on Seinäjoen kaupungin omistama kuuden pienen saaren ryhmä, jotka päätettiin nimetä Kalasaariksi, koska tämä on järven parasta kalastusaluetta. Jukka sommitelee saarille on kalanimet.

F1 Ryhmän pieni pohjoinen saari.

F2 Tämän saaren kaakkoisrannalla on mukava taukopaikka muutamalle melojalle.

F3 Mielenkiintoisen muotoinen matala  saari, joka olisi pienen raivauksen jälkeen hyvinkin käyttökelpoinen ties vaikka mihin.

F4 Entä mikä nimeksi tälle keskimmäiselle saarelle?

F5 Hyvin persoonallinen korkea saari, jonka rinteessä on puinen rakennelma ja päällä olevalla tasanteella epävirallinen nuotiopaikka.

F6 Saariryhmän eteläisin yksilö. 

F7  Rannan puolella on matalienturvesaarien sokkelo, joita voitaisin kutsua yhteisnimellä Kahlaajasaaret, koska niille laskeutuu kevällä ja syksyllä runsaasti kahlaajia.

Perämäen ympärillä on joukko paikkoja, jotka selvästi kaipaavat nimeä.

G1 Saaren länsipuolella on saari, jota voisi luulla Perämäen niemeksi, mutta kyllä se on itsenäinen saari. Mikähän nimeksi?

G2 Saaren eteläpuolella on kaunis lahti, jolle voisi antaa oman nimen.

G3 Perämäki-saaren ja tekojärven penkereen välissä on kapea, mutta täysin melontakelpoinen salmi. Sillekin voisi antaa nimen. (Kansalaisehdotus: Soukasalmi)

G4 Ehkä myös tämä kapea lahti olisi hyvä nimetä (sen pohjoisrannalla on intiaaniteltta).

G5 Järven itärannalla ei juuri ole saaria, mutta tässä on yksi. Minkähän niminen? (Kansalaisehdotus: Soukansalmi, Vartiosaari)

G6 Tätä lähes piilossa olevaa lahtea hallitsee suuri kalastajien varastokyhäelmä. Mikähän nimeksi? (Kansalaisehdotus: Kalvanlahti)

Osakartta G.png

Kyrkösjärven eteläpuolella on kanava ja kolme lahtea (tai lampea), jotka varmasti kaipaavat nimeämistä.

H1  Tähän loppuu kolme kilometriä pitkä keinouoma, josta Seinäjoen vedet johdetaan Rengon padon kohdalta Kyrkösjärveen. Tekojärven suunnittelijat nimesivät sen täyttökanavaksi, mutta nyt sille voisi keksiä paremmankin nimen. (kansalaisehdotus: HäjytonavaVesirakentaja Unto Hutun ehdotus viereiselle paikalle: Auliksenniemi tai Aulismäen niemi, Kyrkösjärven vastaavan mestarin Aulis Alamäen mukaan, koska tällä kohdalla oli työmaan tukikohta)

H2 Kyrkösjärven kaakkoiskulmassa neliskulmainen lahdelma, jota hallitse kaksi mökkiö. Täytyy kysyä mökkiläisltä, millä nimellä he lahteaan kutsuvat.

H3 Tällä niemellä voisi aivan hyvin olla oma nimi. (kansalaisehdotus: Pykälikönniemi)

H4 Kanavasta pääsee pujahtamaan pienelle lahdelle, joka on syntynyt pengertä varten tehdystä soranotosta. Paikan nimi oli ennen kaivamista Hautamäki. Kaakkoiskulmassa on hyvä epävirallinen taukopaikka. Minkähän niminen lahti? (Kansalaisehdotuksia: Pähkööslahti, Hautalahti, Haukilahti, koska lahdella on käyty Ilmajoella päin paljon kalastamassa.)

H5 Kapean salmen takana aukeaa toinenkin soranotosta syntynyt lahti tai lampare. Keksihän nimi! (Kansalaisehdotus: Pökkööspoukama; vesirakentaja Unto Hutun ehdotus: jompi kumpi lahti voisi olla Joukonpoukama, koska tutkimusmestari Jouko Nisula ansioitui näidenkin moreenialueeiden kaivamisessa tekojärven penkereiden tarpeisiin)

H6 Lahden perukalla on isojen kivien hallitsema pieni saari, jonka meloja pystyy kiertänään. Ehkä jopa epävirallinen taukopaikka. Mutta minkä niminen?

Osakartta H.png

Sijoittamattomia kansalaisehdotuksia: Rutakko, Pikku kyrköönen, Iso kyrköönen, Vaarin saari, Tapio, Vellamo, Louhi, Untamo, Järvettymätön, Aulissaari (vastaavan mestarin mukaan).

Ylempänä numeroitujen paikkojen lisäksi sopii toki ehdottaa muutakin nimistöä. Kaikki on mahdollista! Kesällä 2018 tehdään järviluontopolun opasteet ja ajatukset toimitetaan Kotukselle, joka harkitsee nimien virallistamista.

Lähetä ehdotuksia ja palautetta: anssi.orrenmaa@nic.fi.

Meillä on monipuolinen kotijärvi! Tehdään se vielä kiinnostavammaksi nimillä ja melottavalla luontopolulla.

Yläpuolella näkyy yhden Kyrkösjärven saaren asukas kesällä 2015 Hanna Ristimäen kuvaamana. Olisikohan hän kotus-otus?