Missio 2017-2018

Kyrkösjärven pohjoisrannalle tulevien vajojen viuhkamainen ryhmä tavoittelee vanhanaikaisten venevajojen tunnelmaa. Suurin vaja varataan seuran omalle kalustolle. Sen itäpuolisessa vajassa ovat melontatarvikkeet ja kuljetustraileri. Kolmannessa vajassa säilytetään lähinnä yleisömelotuksissa käytettävää kalustoa. Läntisimpään vajaan tulee melojien yksityistä kalustoa. Vajojen pinta-ala on yhteensä 157 neliömetriä. Niihin mahtuu noin 60 kajakkia, kanoottia ja SUP-lautaa.

Satakunta metriä uimarannasta kohti itää nousevan melontakeskuksen viereen saa ajaa autolla kalustoa siirtämään sairaalan lahden vierestä. Muuten autot jätetään nykyiselle parkkipaikalle. Melontakeskukseen kaavaillaan sähköistä kulunvalvontaa ja varausjärjestelmää.

Melontakeskus on osa Kyrkösjärven laajempaa elämysliikunta-aluetta, johon kuuluvat uimaranta, vanha huoltorakennus, luontotalo Käpälikkö ja frisbeegolf-rata. Luontotalon edustalle nousee kesällä 2017 suuri grillikota. Lakeuden Elämysliikunta ry suunnittelee melontakeskuksen lähelle myös rantasaunaa. Kyrönjoen KoskiHäjyt toteuttaa 20 kilometrin mittaisen melottavan järviluontopolun osana melontaelämyshanketta. Lakeuden Elämysliikunta ry ja Lakeuden Latu ry ovat Kyrönjoen Koskihäjyjen yhteistyökumppaneita Kyrkösjärven melontaelämyshankkeessa.

Yli 80 neliömetrin kokoinen laituri valmistui jään päälle maaliskuussa 2017. Kaksi ensimmäistä vajaa on tarkoitus rakentaa kesällä 2017 ja kaksi muuta kesällä 2018. Viimeiseksi toteutetaan järviluontopolku.

Kyrkösjärven rantaan valmistuva melontakeskus käsittää lopullisessa suunnitelmassa neljän vajan kokonaisuuden sekä kookkaan, erityisesti melontaan suunnitellun laiturin. Kyrkösjärvi on ihanteellisen kokoinen melontajärvi niin aloittelijalle kuin edistyneemmälle melojalle. Kyrkösjärven erinomaiset taukopaikat on jo valmiiksi varustettu hyvillä rantautumismahdollisuuksilla, joiden myötä valmistuva melontareitistö tarjoaa kattavasti melottavaa ja tutkittavaa.

2014

Esa Mahlamäki visioi Kyrönjoen Koskihäjyjen päätukikohtaa Kyrkösjärvelle.

2015

Syksyllä 2015 toimintasuunnitelmaan kirjataan ajatus vajan rakentamisesta Kyrkösjärvelle.

21.12. Paikka melontavajalle löytyy Anssin, Minervan ja Tarmon joulumelonnalla.

2016

4.4. Seinäjoen kaupungin arkkitehdit ehdottavat useamman vajan kokonaisuutta rannalle.

7.4. Lakeuden Elämysliikunnan Hannu Salo yllyttää hakemaan hanketta melontakeskukselle.

26.7. Kyrkösjärven melontakeskuksen rakennussuunnitelmat valmistuvat kaupungintalolla.

31.8. Seinäjoen kaupungin kanssa tehdään 30 vuoden vuokrasopimus alueesta.

3.10. Seinäjoen kaupunginhallitus hyväksyy rantarakentamisen poikkeamisluvan.

11.10. Liiverin hallitus puoltaa Kyrkösjärven melontaelämyshanketta.

21.12. Vajojen rakennuslupa hyväksytään Seinäjoen rakennusvalvonnassa.

2017

1.1. Kolmen vuoden hankeaika alkaa melontakeskuksen valmisteluilla.

8.3. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus tekee hankehakemuksen tukipäätöksen 

13.-15.3. Laituri rakennetaan kolmessa päivässä Kyrkösjärven jään päälle

7.5. Melontalaituri vihitään vajatalkoiden aloitustempauksessa.

19.8. Kaikki perustukset valmistuvat ja laiturilla tehdään ensimmäinen melotus.

30.9. Kaksi ensimmäistä melontavajaa otetaan käyttöön lyhtymelonnassa.

31.10. Kahden ensimmäisen melontavajan sisustus valmistuu.

2018

17.4. Sähköinen kulunvalvonta ja varausjärjestelmä toimintaaan

6.5. Greenland Ropes otetaan käyttöön

20.6. Melontakeskus avataan käyttöön

9.7. Kolmas vaja valmistuu

18.7. Neljäs vaja valmistuu

23.8. Melontakeskuksen tontti viimeistellään

25.8. Melontakeskuksen avajaiset

27.8. Kyrkösjärven vesielämysreitti valmistuu