* Welhonpesä klo 11-14 paikalla myyntikärryineen (ennakkotilaukset akimartikainen (at) hotmail.com)
* Lakeuden Latu järjestää kaikille avoimen retkeilytarvikkeiden kirpparin klo 11-14. (lisätietoa paivi.j.karttunen (at) gmail.com)
* Alan taitaja Jöns Aschan näyttää klo 12-14 mallia Greenland Ropesin ja gröönlannin melan käytössä. Yksityisopetusta voi varata osoitteessa jons.aschan (at) paddlingsfabriken.fi.
* Kyrönjoen Koskihäjyt tarjoaa makkarat grillistä.
* Talkoot pidetään vapun ja juhannuksen välillä keskiviikkoisin klo 9-20, lauantaisin klo 9-18 ja sunnuntaisin klo 11-18. Saa tulla ja mennä oman aikataulun mukaan. Työmaapäällikkö Jyri Anttila jakaa töitä. (Jyriltä voi kysyä myös huhtikuun valmistelevista talkoista, 050 340 1876.)
* Muonitusryhmä tarjoaa murkinat lauantaisin noin klo 14. Muina aikoina syödään hyviä jämiä ja grillaillaan omatoimisesti.
Elokuun viimeisen lauantain iltapäivällä juhlitaan Kyrkösjärven melontakeskuksen avajaisia. Musiikista vastaa Seinäjoen Ukuleleorkesteri.
Rullaa alas niin näet melontakeskuksen bloggaukset!
Kyrkösjärvessä on yli 30 saarta ja luotoa, mutta vain yhdellä niistä on nimi. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) luvalla annamme nimet Kyrkösjärven saarillle. Nimiä tarvitaan 20 kilometrin mittaiselle järviluontopolulle, joka pystytetään kesällä 2018.
Elokuussa 2017 alkoi tapahtua, kun kahden isoimman vajan runko, katto ja julkisivu edstyivät hetkessä. Talkootuntien määrä ylitti syyskuussa 3200 tunnin rajapyykin.
Kevätkesä 2017 tarjosi melontakeskuksen työmaalla kaikki kelit räntäsateesta rakeisiin ja hytinästä helteeseen. Sekalaisia säitä enemmän mieleen taisi jäädä grilliherkuilta tuoksuva porukalla tekemisen meininki.
Eipä ole koskihäjyilyn 26-vuotisen historian tarinassa nähty sellaista päivää kuin oli sunnuntai 7. toukokuuta 2017 Kyrkösjärvellä. Pidettiin yli sadan hengen laituribileet, joista siirryttiin saman tien 45 kökkijän parakkitalkoisiin.
Maanantaina 13.3.2017 kello 9 Kyrkösjärven vesi oli autio ja tyhjä. Se odotti melontalaituria. Samaan aikaan luontotalo Käpälikössä vastaava työnjohtaja Samuli Halkosaari aloitti kymmenen talkoolaisen opastamisen.
Mahlamäen Esa tokaisi aivan älyttömän ajatuksen Kyrönjoen KoskiHäjyjen kokouksessa joskus vuonna 2014. Esan mielestä meidän pitäisi rakentaa tukikohta Kyrkösjärvelle ja siirtää toiminnan painopiste Pumppurannasta sinne.
Kyrkösjärven pohjoisrannalle tulevien vajojen viuhkamainen ryhmä tavoittelee vanhanaikaisten venevajojen tunnelmaa. Suurin vaja varataan seuran omalle kalustolle. Sen itäpuolisessa vajassa ovat melontatarvikkeet ja kuljetustraileri. Kolmannessa vajassa säilytetään lähinnä yleisömelotuksissa käytettävää kalustoa. Läntisimpään vajaan tulee melojien yksityistä kalustoa. Vajojen pinta-ala on yhteensä 157 neliömetriä. Niihin mahtuu noin 60 kajakkia, kanoottia ja SUP-lautaa.
Satakunta metriä uimarannasta kohti itää nousevan melontakeskuksen viereen saa ajaa autolla kalustoa siirtämään sairaalan lahden vierestä. Muuten autot jätetään nykyiselle parkkipaikalle. Melontakeskukseen kaavaillaan sähköistä kulunvalvontaa ja varausjärjestelmää.
Melontakeskus on osa Kyrkösjärven laajempaa elämysliikunta-aluetta, johon kuuluvat uimaranta, vanha huoltorakennus, luontotalo Käpälikkö ja frisbeegolf-rata. Luontotalon edustalle nousee kesällä 2017 suuri grillikota. Lakeuden Elämysliikunta ry suunnittelee melontakeskuksen lähelle myös rantasaunaa. Kyrönjoen KoskiHäjyt toteuttaa 20 kilometrin mittaisen melottavan järviluontopolun osana melontaelämyshanketta. Lakeuden Elämysliikunta ry ja Lakeuden Latu ry ovat Kyrönjoen Koskihäjyjen yhteistyökumppaneita Kyrkösjärven melontaelämyshankkeessa.
Yli 80 neliömetrin kokoinen laituri valmistui jään päälle maaliskuussa 2017. Kaksi ensimmäistä vajaa on tarkoitus rakentaa kesällä 2017 ja kaksi muuta kesällä 2018. Viimeiseksi toteutetaan järviluontopolku.
Kyrkösjärven rantaan valmistuva melontakeskus käsittää lopullisessa suunnitelmassa neljän vajan kokonaisuuden sekä kookkaan, erityisesti melontaan suunnitellun laiturin. Kyrkösjärvi on ihanteellisen kokoinen melontajärvi niin aloittelijalle kuin edistyneemmälle melojalle. Kyrkösjärven erinomaiset taukopaikat on jo valmiiksi varustettu hyvillä rantautumismahdollisuuksilla, joiden myötä valmistuva melontareitistö tarjoaa kattavasti melottavaa ja tutkittavaa.
Esa Mahlamäki visioi Kyrönjoen Koskihäjyjen päätukikohtaa Kyrkösjärvelle.
Syksyllä 2015 toimintasuunnitelmaan kirjataan ajatus vajan rakentamisesta Kyrkösjärvelle.
21.12. Paikka melontavajalle löytyy Anssin, Minervan ja Tarmon joulumelonnalla.
4.4. Seinäjoen kaupungin arkkitehdit ehdottavat useamman vajan kokonaisuutta rannalle.
7.4. Lakeuden Elämysliikunnan Hannu Salo yllyttää hakemaan hanketta melontakeskukselle.
26.7. Kyrkösjärven melontakeskuksen rakennussuunnitelmat valmistuvat kaupungintalolla.
31.8. Seinäjoen kaupungin kanssa tehdään 30 vuoden vuokrasopimus alueesta.
3.10. Seinäjoen kaupunginhallitus hyväksyy rantarakentamisen poikkeamisluvan.
11.10. Liiverin hallitus puoltaa Kyrkösjärven melontaelämyshanketta.
21.12. Vajojen rakennuslupa hyväksytään Seinäjoen rakennusvalvonnassa.
1.1. Kolmen vuoden hankeaika alkaa melontakeskuksen valmisteluilla.
8.3. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus tekee hankehakemuksen tukipäätöksen
13.-15.3. Laituri rakennetaan kolmessa päivässä Kyrkösjärven jään päälle
7.5. Melontalaituri vihitään vajatalkoiden aloitustempauksessa.
19.8. Kaikki perustukset valmistuvat ja laiturilla tehdään ensimmäinen melotus.
30.9. Kaksi ensimmäistä melontavajaa otetaan käyttöön lyhtymelonnassa.
31.10. Kahden ensimmäisen melontavajan sisustus valmistuu.
Sähköinen kulunvalvonta ja varausjärjestelmä otetaan käyttöön 17.4.
Greenland Ropesit otetaan käyttöön 5.6.
Kolmas vaja valmistuu...
Neljäs vaja valmistuu…
Kyrkösjärven järviluontopolku valmistuu…
Melontakeskus vihitään käyttöön 25.8.2018.